tiistai 17. helmikuuta 2009
Wanhoja kirjeitä
Ostin joku aika sitten kirppikseltä pinon vanhoja kirjeitä ym. papereita. Kotona huomasin, että ovatkin rakkauskirjeitä jatkosodan ajoilta 40-luvulta. Monista kipeistä asioistakin niissä kirjoitetaan, ja ikävä toisen luo oli tietysti hirveä. Mukana oli myös vihkitodistus ja kuitti sileistä vihkisormuksista, joten tarinalla taisi olla kuitenkin onnellinen loppu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aaah, kuinka romanttista... Nostalginen kokonaisuus!
VastaaPoistaKauniisti olet kuvannut, vanhojen dokumenttien kuvaaminen on mielestäni haastavaa.
Voi varmasti on mielenkiintoista ja ihanaa luettavaa. Miten ihmeessä törmäätkään näin ihaniin juttuihin kirppiksillä!?!
VastaaPoistaHei! Löysin blogisi juuri äsken ja ihastuin välittömästi! Sinulla on ihania "aarteita" ja kuvaat niitä kauniisti...
VastaaPoistakauniit ja koskettavat löydöt olet tehnyt :)
VastaaPoistaUskomatonta miten kukaan voi myydä moisia aarteita! Onneksi päätyivät niiden arvon tunteviin käsiin :). Uskomaton löytö!
VastaaPoistaHei,ihanaa saada uusia blogiystäviä.
VastaaPoistaSinullakin on todella kaunis blogi,kauniita kuvia olet ottanut.
Itsellänikin on jokunen vanha lakana varastossa odottamassa ideaa,jos sitten joku päivä ne saavat uuden elämän.
Tervetuloa vaan "meille" käymään,mikä sen mukavampaa kun saada vieraita.Leppoisaa tiistaita
what a lovely letters,,,
VastaaPoistaIhania löytöjä! Voi kun mullekkin tulis vastaan tuollaisia kirppiksellä. Ihanan romanttinen tarina.. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaVoi että.......romanttinen juttu kertakaikkiaan.
VastaaPoistaKauniisti olet kuvannut kirjeet, tosi romanttinen juttu..
VastaaPoistaMinullakin on Äidin ja Isän krjeitä sotavuosilta. Ne on semmoisessa pahvisessa kirjekuoren mallisessa kotelossa, jossa lukee että kenttäpostia. Painonepparilla se suljetaan.Päällä on Äitin tyttönimi ja osoite missä silloin asui.
Aika aarteita nää tämmöiset jutut on.
Voi miten riipaisevan romanttista!Ja kauniisti olet kuvan sommitellut.Upea ainutlaatuinen aarre,tuollaisia olisi ihana lukea.
VastaaPoistaKiitos, kun poikkesit,
VastaaPoistaNo onpa paljon luettavaa...
voisit saada joitain kivoja vinkkejä, kerrot sit meille,:)
Aarteita!
Miten voi joku heittää pois tuollaisia aarteita.
VastaaPoistaHyvä että ne löysivät sinulle talletettaviksi...
Krissen kanssa samoin aatoksin... kuinka kukaan ikinä maailmassa malttaa laittaa nuin kauniit aarteet myytäväksi?
VastaaPoistaMukavaa tiistaita! :)
Toivottelee Kantriina
Oi ja voi - mikä aarre! Onnenmyyrä! :)
VastaaPoistaOi, miten ihania kirjeitä. Toisaalta taas kylmät väreet menevät selkääni pitkin, kun ajattelen, että jonkun ihmisen tarina ja osa yksityisyyttä on tuotu kirpparille.
VastaaPoistaEhkä nämä kaksi ovat jo rajan toisella puolen ja nuo aarteet ovat löytyneet ullakon kätköistä tai piirongin laatikosta, päätyen lopulta kirpparille. Minä en tuollaisia aarteita voisi kyllä viedä kirpparille, en mitenkään...
Mielenkiintoista, pala mennyttä aikakautta ja maailmaa.
VastaaPoistaIhania kirjeitä olet ostanut... onneksi tässä love-storysssa kävi ilmeisen hyvin. :)
VastaaPoistaHei Kirsi
VastaaPoistaKiitos pääsy blogiin.
On erittäin mukava nähdä, miltä tilanne näyttää Suomessa.
Olette kauniita koristeita blogissasi. Kaunis vanhoja astioita ja maagisen tyyny Pidin erityisesti.
Monet rakkaat terveiset Melontha
hallo kirsi die koffer einfäch mega schön. grüässli daniela
VastaaPoistaVoi mitä ihania aarteita olet löytänyt. Ihmettelen minäkin, miten ne ovat kirpparille päätyneet. Mutta kaunis tarina :)
VastaaPoista